Xerxes ja Kultaisen Ankan Tarina: Voiko Kuningas Olla Liian Riikas?

Etiopialainen kansantarina “Xerxes ja Kultaisen Ankan” tarina on kiehtova esimerkki kulttuurien ristiinpääsystä ja aineettoman omaisuuden merkityksestä. Tarinan tausta ajoittunee 3. vuosisataan, ajanhänteessä, jolloin Etiopia oli osa vahvaa Aksumin kuningaskuntaa.

Kertomus seuraa nuoren miehen Xerxesin matkaansa varakkaasta perheestä kuninkaaksi. Xerxes on aina halunnut parasta ja hänellä on pakkomielle materiaaliselle rikkaudelle. Kun hän nousee valtaistuimelle, hän aloittaa kokoamaan kultaa, jalokiviä ja arvoesineitä ennennäkemättömällä tavalla.

Hän rakentaa mahtavan palatsin, täynnä kullattua kalusteita ja harvinaisia taideteoksia. Kuninkaallinen keittiö on täynnä eksoottisia herkkuja, ja Xerxes hemmottelee itseään ja hoviaan äärettömillä iloilla.

Kuitenkaan Xerxesin into hämäläisen varakkuuden keräämiseen ei tuo hänelle todellista tyydytystä. Hän tuntee itsensä yksinäiseksi ja tyhjäksi, vaikka on ympäröity materiaalisista aarteista.

Yhtenä päivänä Xerxesin luo saapuu vanha viisas mies. Mies kuulee kuningasta valittavan surullisesti omia aarteitaan katsellessaan ja kysyy: “Miksi olet niin murheellinen, kun sinulla on kaikkea mitä voit haluta?”

Xerxes vastaa katkeraan ääneen: “Minulla on kultaa, jalokiviä, hienoja vaatteita… mutta minulla ei ole ystäviä. Minun aarteeni ovat kalliita, mutta ne eivät voi ostaa minulle onnea tai rakkautta.”

Vanha mies hymyilee ja sanoo: “Kuningas Xerxes, todellinen vauraus ei mitata kultaisilla esineillä, vaan ystävyydellä, lempeudella ja oikeudenmukaisuusuudella. Sinun on annettava pois materiaalisista aarteistasi ja kohdeltava kansasi oikeudenmukaisesti, vasta silloin löydät todellisen onnen.”

Xerxesin sydän täyttyy myötätuntoa vanhan miehen sanojen kuullessaan. Hän tajuaa, että on tehnyt virheen keskittyessään vain materiaalisesti. Hän alkaa jakaa omaisuuttaan köyhien ja tarpeessa olevien kesken ja hallitsee oikeudenmukaisesti ja viisaasti.

Xerxesin muutos tuo koko kuningaskuntaan kukoistusta ja onnea.

Xerxes oppii tärkeän opetuksen, jonka me kaikki voimme omaksua: todellinen vauraus ei tule materiaalisista asioista. Se syntyy ihmissuhteista, yhteisöstä ja itsestään antamisesta.

Tarinan Symbolista merkityksestä

“Xerxes ja Kultaisen Ankan” tarina on paljon enemmän kuin yksinkertainen kertomus kuninkaasta. Se on allegoria ihmisen inhimillisistä haluista ja niiden seurauksista.

Teema	Selitys
Materiaalistinen rikkauden tyhjyys: Tarinan keskeinen viesti on, että materiaalisella rikkaudella ei ole pysyvää arvoa. Onnellisuus tulee todellisesta yhteydestä ja tarkoituksen löytämisestä elämässä.
Oikeudenmukaisuuden tärkeys: Xerxes oppii, että johtajien on hallittava oikeudenmukaisesti ja huolehdittava kansastaan. Vain tuolloin maa voi kukoistaa ja ihmiset olla tyytyväisiä.
Itseensä syventyminen: Kuningas löytää todellisen onnen vasta kun hän alkaa miettiä omia motiivejaan ja pyrkii parempaan. Tarina kannustaa meitäkin tutkimaan omia arvojamme ja tavoitteemme.

Etiopian kansantarinoita, kuten “Xerxes ja Kultaisen Ankan” tarinaa, on tärkeää tallentaa ja jakaa tuleville sukupolville. Ne ovat ikiongelmia käsittelevä aarreaitta, joka auttaa meitä ymmärtämään ihmisyyttä ja löytämään merkitystä omiin elamiimme.